sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Printattava kalenteri ensi vuodelle

Se olisi sitten joulusta selvitty ja ajatukset kääntyneet pikkuhiljaa jo seuraavaa vuotta kohden. Minulla on ensi vuodelle jo muutamia menoja ja reissuja suunnitelmissa, joten niitä pitäisi nyt sitten ruveta kirjaamaan ylös. Mitä kalentereihin tulee, olen ehdottomasti perinteisten paperikalentereiden ystävä ja tälle vuodelle suunnittelemani tulostettava kalenteri on ollut varsin kovassa käytössä meidän huushollissa. Siksipä päätin tehdä myös ensi vuodelle samanlaisen. Myös siskoni sattui varsin sopivasti toivomaan kyseistä kalenteria joululahjaksi itselleen, joten tulostelin kalenterin tuplana.


Tämänvuotinen malli on ollut varsin kätevä ja silmää miellyttävä, joten en ruvennut muokkailemaan kalenteria päivämäärien ja vuosiluvun päivittämistä enempää. Kalenterin malli ja fontit on sen verran simppeleitä, ettei se ainakaan vielä vuodessa ole ruvennut kyllästyttämään, joten eiköhän samanlaista kalenteria jaksa katsella vielä toisenkin vuoden.


Meillä kalenteri pääsi paraatipaikalle keittiön pikkuhyllylle, mistä on sitten helppo vilkaista kaikki menot ja meiningit.



Jos joku teistä haluaa tulostella samanlaisen kalenterin myös itselle, printattava pdf-muotoinen versio kalenteristani löytyy klikkaamalla tästä.

Hyvää uutta vuotta kaikille!


perjantai 22. joulukuuta 2017

Pukinkonttiin: pitkät villasukat


Ihkaensimmäiset pitkävartiset villasukat ovat nähneet päivänvalon! Sitä piti näköjään näin kauan elää ennen kuin puikoiltani valmistuivat sellaiset, ja nytkin toiveesta. Anoppini nimittäin toivoi pitkävartisia villasukkia joululahjaksi ja minä tietysti toteutin toiveen. En kylläkään tiedä, miksi en ole koskaan aiemmin tehnyt pitkävartisia sukkia. Ei kai ole vaan ollut itsellä tarvetta eikä kukaan muukaan ole pyytänyt. Lisäksi varren tekeminen on mielestäni sukan tylsin vaihe, joten olen mielummin pysytellyt lyhyissä tai korkeintaan keskimittaisissa varsissa. Mutta nyt tehtyäni ensimmäisen pitkät sukat voin kertoa ettei se pitkien varsien neulominenkaan niin kamalaa ollut. Pitkiin varsiin kun saa tehdä matkan varrella hieman kavennuksia niin ei tarvitse neuloa vaan yhtä ja samaa pötköä koko matkaa, mikä on mielestäni se tylsin juttu varsien neulomisessa.


J:n äidillä ei ollut sukkien suhteen mitään erikoisempia toiveita, joten väriksi valikoitui harmaa, koska sitä löytyi sillä hetkellä eniten lankakopastani ja malliksi ihan perus villasukka. Jotain pientä twistiä kuitenkin halusin harmaan perussukan piristykseksi ja sen toteutin yläreunan resorissa. Vaihdoin nimittäin resorista sileään tavallaan asteittain 5 kierroksen välein, jolloin yläreunaan syntyi kolmion kärjet reunoille. 


Käytin sukkiin Novitan 7veljestä-lankaa ja nro 3 puikkoja. Aloitin sukan silmukkamäärällä 64 (16 per puikko), jonka sitten kaventelin pikkuhiljaa 48:aan (12 per puikko) nilkkaan mennessä. Silmukkamäärä riippuu tietysti ihan sukanpitäjän pohkeen paksuudesta, joten mitään sen tarkempaa ohjetta en nyt ajatellut näistä sukista laittaa. Esimerkiksi omille rimpulapohkeilleni sukat ovat vähän liian löysät, mutta sovittelin sukkia kertaalleen anopilleni ja hänelle tämmöinen silmukkamäärä oli sopiva. 


Mikään yllärijoululahja tämä ei siis ole, joten siksi uskallan julkaista tämän postauksen jo näin ennen joulua:) Näiden sukkien myötä onkin sitten viimeisetkin lahjat paketissa ja enää ei tarvitse keskittyä kuin jouluherkkuihin. Pitäisi nimittäin leipoa vielä vähän kakkua ja torttuja, mutta sitten onkin aika rauhoittua joulun viettoon. 



Hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa kaikille!

tiistai 19. joulukuuta 2017

Pieni myyjäiskuulumispäivitys

Olen varmaan useampaankin otteeseen maininnut, että aikomuksenani on ollut mennä myymään käsitöitäni tänä vuonna joulumyyjäisiin. Alunperin tarkoituksenani oli mennä vain Karhupuiston joulutorille, joka oli pari vuotta sitten (ekaa kertaa järjestettäessä) varsin onnistunut tapahtuma. Ilmeisesti ihmisillä ei kuitenkaan ole enää riittänyt intoa tapahtumaa kohtaan, sillä sain tänä vuonna harmikseni huomata tapahtuman kuihtuneen varsin pieneksi ja sekä myyjien että asiakkaiden määrän varsin vähäiseksi. Sain reilussa parissa tunnissa jonkun verran tavaraa kaupaksi, mutta totesin, ettei Karhupuistossa ollut järkeä värjötellä sen kauempaa ja tuskin olen menossa enää jatkossakaan ellei tapahtuma saa uutta buustia jostain. 



Karhupuisto oli tällä kertaa siis pieni pettymys, mutta onnekseni Lapinlahden joulumyyjäisissä oli vielä vapaita pöytiä seuraavalle viikonlopulle, joten suuntasin kimpsuineni sinne. Lapinlahden joulutapahtuma oli kävijämäärältään paljon vilkkaampi, vaikkakaan sijainti ei ehkä ole mikään kaikista suotuisin varsinaiselle yleisöryntäykselle. Myyjiäkin oli reilusti Karhupuistoa enemmän ja myynnissä oli paljon erisorttista tavaraa koruista hilloihin. Tavaraa meni jonkun verran enemmän kaupaksi kuin Karhupuistossa ja sisätiloissa kunnollisen pöydän ääressä oli huomattavasti mukavampi olla myymässä kuin tuulisessa puistossa. 



Tämän vuoden myyjäistunnelmat ovat siis hieman ristiriitaiset. Ensi vuonna minua tuskin löytää Karhupuistosta, mutta jos eteeni tupsahtaa Lapinlahden myyjäisten kaltaisia kohtuuhintaisia (10€ pöytämaksu) myyjäistapahtumia niin eiköhän sitä muutamat sukat ja sydämet tule taas pyöräytettyä ja mentyä myymään. Sitä kun tulee aina näperreltyä kaikkea ihan yli omien tarpeiden niin myyjäiset on hyvä paikka aina vähän tyhjennellä kertyneitä varastoja:)

Millaisia myyjäiskokemuksia teillä on?

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Itsenäisyyspäivä = piparipäivä


Itsenäisyyspäivä on perinteisesti ollut piparinleipomispäivä meidän perheessämme, joten tänäkin vuonna minun piti saada vähän pipareita itsenäisyyspäiväksi. Päätin kuitenkin päästä helpolla itse piparien suhteen ostamalla ne valmiina kaupasta, mutta panostamalla enemmän koristelupuoleen. Viime vuonna nimittäin leivoimme J:n kanssa itse pipareita ennen joulua ja koristelimmekin osan, mutta eihän niistä kovin hienoja kyllä tullut. Jotenkin minua jäi kaivelemaan se, ettenkö muka osaisi tehdä vähän hienompiakin koristeluja ja kauniiden piparien koristelusta tulikin minulle vähän sellainen hassu fiksaatio, joka oli nyt ihan pakko toteuttaa. 



Ongelmana viime vuotisten piparikoristelujen kohdalla oli varmasti suurelta osin käyttämämme koristelutuubi. Se oli auttamatta liian iso, jotta sillä voisi saada aikaan mitään kovin pientä, sievää ja tarkkaa koristelua. Tänä vuonna hommasinkin siis setin, jossa on hieman pienempiä tuubeja, joilla saa tarkempaa jälkeä aikaan ja johan alkoi homma sujumaan. Toki koristelumassat voisi tehdä itsekkin, mutta ainakaan minä en jaksa aina olla ihan niin diy joka asiassa.



Googlettelin netistä hieman kivoja piparikoristeluja ja osaan pipareista otin mallia löytämistäni koristeluista ja osan heitin ihan omasta päästäni. Pursottelin jokaiseen pipariin hieman erilaiset koristelut, jotta niistä kaikista tuli uniikkeja kuin lumihiutaleet. Aivan täydellisiä niistä ei tällaisen perfektionistin makuun tietenkään tullut, mutta riittävän hyviä tyynnyttämään minua vaivanneen koristelufiksaation. Tänä vuonna meillä on nättejä pipareita!




Näiden pipareiden myötä onnittelut 100-vuotiaalle Suomelle ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!