keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Pandasukat vauvalle


Ystäväni sai toisen lapsensa alkukuusta. Tällä kertaa emme ystäviemme kanssa ehtineet järjestää hänelle babyshower kutsuja, mutta halusin kuitenkin antaa pienen lahjan uudelle tulokkaalle. Ajattelin, että lahja voisi olla jotain itsetehtyä ja sellaista, jolle oikeasti olisi sitten käyttöäkin. Vauvat tarvitsevat tietysti vaatteita ja keväällä neulomieni Suomi100-sukkien tekeminen oli niin mukavaa, joten päätin neuloa sukat. Vauveli oli toki jo saanut juhlavuoden sukat sairaalasta, mutta talvi on tulossa, joten eiköhän niitä sukkia tarvitse useammatkin. Halusin tehdä sukista mahdollisimman suloiset, mutta sellaiset, jotka eivät kuitenkaan ole liian hempeät poikavauvalle. Googlettelin vähän erilaisia vaihtoehtoja ja löysin kuvan La Mimmiita -blogin pandasukista, joista otin sitten vinkkiä omiin sukkiini.  



Tein sukat neulomalla ensin raitavartiset perussukat ja lisäämällä niihin sitten virkkaamalla tekemäni korvat ja silmät. Käytin sukkiin Novitan Pikku Pirta lankaa. Tarkempi ohje kuuluu näin:

Sukat (puikot 2,5):
Luo mustalla langalla 10 silmukkaa per puikko ja neulo 6 kierrosta 1o1n-joustinneuletta.
Vaihda valkoiseen lankaan ja neulo 28 kierroksta oikein raitaneuletta (raidan leveys 4 kierrosta).
Neulo vahvistettu kantapää mustalla langalla (korkeus 11 "isoa silmukkaa") ja vaihda sen jälkeen taas valkoiseen lankaan. Neulo 20 kierrosta oikein ja kavenna sen jälkeen 2 x per puikko ja jätä väliin ensin 3 kierrosta, seuraavien kavennusten jälkeen 2 jne. Vedä lopuksi lanka jäljellä olevien silmukoiden läpi ja päättele. 



Virkkaa mustalla langalla korvat, silmät ja nenä (koukku koko 3). 

Korvat  2kpl: 
Luo 2 ketjusilmukkaa, virkkaa 3 s samaan silmukkaan ja lisää 1 ketjusilmukka (käännä). 
Virkkaa 2 s samaan silmukkaan x 3 ja lisää 1 ketjusilmukka (käännä). 
Virkkaa 1 s + 2 s samaan silmukkaan x 3 ja lisää 1 ketjusilmukka (käännä).
Virkkaa 2 s + 2 s samaan silmukkaan x 3 ja katkaise lanka ja vedä se viimeisen silmukan läpi.

Silmät 2 kpl:
Luo 5 ketjusilmukkaa ja sulje ne renkaaksi.
Virkkaa 1 s + 2 s samaan silmukkaan x 8 + 1 piilosilmukka. Katkaise lanka ja vedä se viimeisen silmukan läpi.

Nenä: 
Luo 5 ketjusilmukkaa ja sulje ne renkaaksi
Virkkaa 1 s + 2 s samaan silmukkaan x 5 + 1 piilosilmukka. Katkaise lanka ja vedä se viimeisen silmukan läpi.

Kiinnitä korvat, silmät ja nenä paikoilleen pienillä pistoilla ja päättele langat. Tee valkoisella langalla silmiin pienet pallurat. 

Tee toinen samanlainen.



Pistin sukat jo pari viikkoa sitten postiin ja sain ystävältäni heti seuraavana päivänä kiitokset, että mieluisat ovat:) Tämän blogipostauksen tekeminen jäi kuitenkin taas roikkumaan ihan liian pitkäksi aikaa. Välillä sitä vaan tuntuu, että on satamiljoona rautaa tulessa, eikä olevinaan ehdi kirjoittelemaan blogiin, vaikka kaikkea muuta kyllä ehtii:D

tiistai 12. syyskuuta 2017

Parvekekasvien kuulumiset


Ajattelin tehdä pienen päivityksen parvekekasvieni kuulumisista. Tänään kävi nimittäin niin, että ensimmäinen paprika puusta putosi. Menin aamulla kastelemaan paprikoitani ja ei tarvinnut kuin hitusen osua yhteen oksaan niin kräks, poikki meni. Paprikat alkavat olemaan jo sen verran isoja, että oksat ovat kovilla. Tuin varsia alkukesästä pienillä kepeillä, mutta nyt varret alkavat olemaan niin pitkiä, ettei kepeistä ole enää pahemmin hyötyä. Tämä on tosiaan ensimmäinen kesä, kun kasvattelen itse mitään syötäviä kasveja, joten en yhtään tiedä, kuinka kypsiä paprikoitteni kuuluisi tähän aikaan vuodesta olla. Jotenkin tuntuu, ettei ne kyllä ennen talvea punaisiksi ehdi muuttua, mutta voin olla väärässäkin. Jännäksi tämän tekee myös se, että paprikani on siis istutettu ihan vain kaupan paprikan siemenistä, joten minulla ei ole mitään hajua, mitä lajiketta se on ja kuinka se kasvaa:D



Paprikani kasvatteli aika pitkään vain oksia ja lehtiä, mutta vihdoin ja viimein kesän puolivälissä alkoi ilmestyä myös kukkia. Niitä tulikin sitten aika tiheään tahtiin ja pieniä paprikoita alkoi kasvaa siellä täällä. Osa paprikoista on kasvanut jo tosi isoiksi, mutta myös uusia pieniä paprikoita pukkaa yhä ja uusia kukkiakin on vielä näin syyskuussa tullut. Yksikään paprikoista ei siis ole kuitenkaan vielä vaihtanut väriään punaiseksi vaan tuollaisia vihreitä tapauksia roikkuu siellä täällä.



Istutin paprikan taimia alunperin kahteen ruukkuun, isompaan ja pienempään. Pienemmässä ruukussa paprika alkoi kukkia ja tehdä hedelmää isoa aiemmin, mutta jossain kohtaa se yhtäkkiä lopettikin kasvamisen. En tiedä loppuiko siltä tila kesken, kastelinko liikaa vai oliko se liian vetoisassa paikassa (pienempi ruukku oli aluksi kaiteen vieressä). Joka tapauksessa siinä ruukussa ei ole enää aikoihin tapahtunut mitään, kun taas isompi on vain kasvanut kasvamistaan. Eri ruukuissa olleissa paprikoissa on myös melkoinen väriero. En tiedä, mistä se johtuu. Kasvamisensa lopettanut paprika on nyt toki hieman kellastunut, mutta väriero oli huomattava jo silloin, kun molemmat vielä kasvoivat ihan pirteästi. Ilmeisesti vajaan parin metrin ero kasvupaikoissa ja eri kokoinen ruukku voi tehdä noinkin ison eron kasveihin. 


Kuten alkukesästä kertoilin, laitoin parvekkeelle kasvamaan paprikoiden lisäksi myös mansikoita, rucolaa, salaattia, ruohosipulia ja herneenversoa. Herneenversolle kävi kuitenkin köpelösti jo heti alkuunsa. Yksi oksa siitä on sinnitellyt hengissä, mutta ei siitä kyllä syötäväksi asti ole riittänyt. Muut sen sijaan ovat kasvaneet kivasti ja olen noukkinut niistä aina vähäsen ruuan/salaatin joukkoon. Mansikoitakin on tullut ihan kivasti. Osa kylläkin jäi vähän pieniksi ja kurttuisiksi, mutta osa kasvoi varsin näteiksi ja makoisiksi yksilöiksi.


Hyötykasvien lisäksi parvekkeellani on majaillut valkoinen pelargonia ja samassa ruukussa viime syksynä "kuollut" krysanteemi, joka ei ole tänä vuonna kukkinut ollenkaan vaan kasvattanut pelkästään hurjan pitkää vartta pitkin pöytää. Pelargonia sen sijaan on tehnyt uusia kukkanuppuja tasaiseen tahtiin ja olenkin saanut nauttia sen kauniin valkoisista kukkasista koko kesän ajan.


Tämä parvekeviljely harrastukseni on siis lähtenyt liikkeelle ihan mukavasti. Olen saanut aikaiseksi syötäväksi kelpaavia juttuja ja satoa saa varmasti korjailla vielä jonkin aikaa. Mansikka on kyllä sellainen, jota haluan ehdottomasti kasvatella myös ensi vuonna, mutta nähtäväksi jää, mitä kaikkea muuta sitä ensi kesänä tuleekaan laitettua kasvamaan.